Äänestä hyvinvointikuntien puolesta

Suuri osa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä päätöksistä tehdään lähellä – kunnissa. Kunnanvaltuusto on Suomessa kunnan ylin päättävä toimielin, ja siihen valitaan päättäjät joka neljäs vuosi kuntavaaleissa. Tänä vuonna kuntavaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 26.5.–8.6. ja varsinainen vaalipäivä on 13.6. Kuntavaalipäivä on mitä syvimmällä tavalla kansanvallan juhlapäivä.

Syöpäjärjestöt on mukana seitsemän eri sote-järjestöjen yhteisessä Yksi elämä -vaikuttamisverkostossa. Syöpäjärjestöt, Aivoliitto, Diabetesliitto, FILHA, Hengitysliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry ja Sydänliitto ovat laatineet yhteiset kuntavaalitavoitteet eli näkemyksen siihen, miten luodaan suomalaisia hyvinvointikuntia.
Tarttumattomat sairaudet koskevat jollain tavalla suurinta osaa suomalaisista heidän elämänsä aikana. Vähintään joka viides kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön ja valtimosairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu joka päivä 68 suomalaista ja joka kolmas sairastuu syöpään elämänsä aikana. Hengityssairauksia sairastaa miljoona ja diabetesta puoli miljoonaa suomalaista.

Luvut ovat suuria ja hätkähdyttäviä. Tulevaisuudessakin useat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelut ja toiminnot säilyvät kunnan tehtävänä vaikka maakuntauudistus toteutetaan, joten jokainen kunnanvaltuutettu ja lautakunnissa työskentelevä luottamushenkilö voi vaikuttaa näihin terveyteen liittyviin päätöksiin.

Terveydenhuoltolaki (11 §) velvoittaa kunnan arvioimaan ja ottamaan huomioon päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat eivät voi yksin vastata kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, vaan hoivatyöhön tarvitaan kaikkien kunnassa toimivien järjestöjen ja yritysten yhteistyötä. Kunnan on laadittava kirjallinen ohjeistus hyvinvointivaikutusten ennakkoarvioinnista ja varmistaa, että päätösten valmistelijat saavat ennakkoarviointiin riittävän tuen ja koulutuksen.

Elintapaohjauksella kunta voi kannustaa asukkaitaan mahdollisimman terveellisiin elämäntapoihin. Tärkeimpiä kunnan terveysongelmia ehkäiseviä palveluita ovat terveydenhuolto, oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto, terveystarkastukset työelämän ulkopuolella oleville sekä tupakkavieroitus- ja päihdepalvelut. Liikunnalla on myös merkittävä vaikutus kuntalaisten terveyteen ja kunnan talouteen. Kunnalla on oltava omia liikuntapalveluja ja liikuntapaikkojen on oltava esteettömiä. Kaavoitusratkaisujen tulee tukea arkiliikuntaa kuten kävelyä ja pyöräilyä.

Sote-järjestöjen toiminta täydentää kunnan julkisia palveluja ja on lähellä tavallisen ihmisen arkea. Erilaisten järjestöjen toiminnan ansiosta usea hoitoa vaativa terveysongelma jää syntymättä ja hoitojonot lyhenevät. Näin syntyy myös taloudellista säästöä kunnalle. Lisäksi kunta saa järjestöiltä arvokasta tietoa kuntalaisten arjesta ja kokemuksista. Kunnassa toimivien järjestöjen ja yhdistysten toiminta tulee turvata riittävillä toiminta-avustuksilla. Järjestöjen ja kuntien kumppanuudelle tulee myös luoda selkeät rakenteet, jotta yhteistyö on suunnitelmallista ja mahdollisimman vaikuttavaa.

Jokaiselle äänestäjälle löytyy kuntavaaleissa sopiva ehdokas, jolle antaa äänensä ja tukensa. Ehdokkaan etsinnän apuna voi käyttää Yksi elämä -verkoston Terveysehdokas-vaalikonetta, jonne tuhannet sote-alan kysymyksistä kiinnostuneet ehdokkaat ovat täyttäneet tietonsa.