Euroopan komission uudet syöpäseulontasuositukset – miten Suomi reagoi?

Euroopan komissio on julkaissut joulukuussa uudet syöpäseulontasuositukset. Ne sisältävät muutoksia nykyisiin seulontaohjelmiin ja ehdotuksia uusien ohjelmien käynnistämiseksi.

EU-suositukset ovat keskeinen elementti syöpäseulontaohjelmien kehittämisessä. Ne eivät kuitenkaan viime kädessä määritä sitä, millä aikataululla ja miten kukin EU:n jäsenvaltio seulontoja toteuttaa. Seulontaohjelmia, kuten muutakin terveydenhuoltoa, ohjaa tautiriskiin, resursseihin ja tutkimustietoon perustuva kansallinen päätöksenteko.

Näin on myös meillä Suomessa, jossa pyörii kolme kansallista syöpäseulontaohjelmaa. Näistä kaksi, kohdunkaulasyövän seulontaohjelma 30–65-vuotiaille naisille ja rintasyövän seulontaohjelma 50–69-vuotiaille naisille, alkoivat jo vuosikymmeniä sitten. Valtakunnallinen suolistosyövän seulonta käynnistyi tammikuussa 2022. Uunituoretta ohjelmaa edelsi kolmivuotinen pilotointi kahdessatoista kunnassa. Pilottivaiheen tulosten ja syöpäilmaantuvuus-, syöpäkuolleisuus- ja väestötietojen pohjalta mallinnettiin ja julkaistiin ennuste, jossa ohjelmalle määritettiin kustannusvaikuttavuuden perusteella kohdeikäryhmä (56–74 vuotta) ja seulontaväli.

Suomen kansalliset seulontaohjelmat ovat olleet EU-suosituksissa jo edellisestä, vuonna 2003 julkaistusta suosituksesta lähtien. Viimeisin suositus ehdottaa ohjelmiin uudistuksia, esimerkiksi laajennusta rintasyöpäseulonnan kohdeikäryhmiin (45–74). Kohdunkaulasyövän seulonnan testiksi suositellaan HPV-testiä, ja HPV-rokotettujen naisten seulontaväleihin rokotehistoriaan perustuvia muokkauksia. Suolistosyövän seulontamenetelmäksi suositellaan ulosteen immunokemiallista veritestiä ja kohdeväestön ikähaitariksi 50–74 vuotta.

Lisäksi EU suosittelee eturauhassyövän ja keuhkosyövän seulonnan pilotointia ja tutkimuksen kautta tapahtuvaa käyttöönottoa. Keuhkosyövän seulontaa ehdotetaan pitkään tupakoineille, joiden tavoittamiseen tulisi komission mukaan jatkossa etsiä keinoja.

Avainsana on kustannusvaikuttavuus

Suomessa pyritään siihen, että syöpäseulontaohjelmat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannusvaikuttavia. Tällä tarkoitetaan sitä, että seulonnat vähentävät merkittävästi seulottavan syöpätaudin kuolleisuutta ja niiden kustannukset ovat realistiset suhteessa muun terveydenhuollon kustannuksiin. Kustannusvaikuttavuuden mittari on saavutetun lisäelinvuoden hinta, jonka raja-arvona pidetään Euroopassa 20 000 euroa.

Suomessa on käynnissä laaja eturauhassyövän satunnaistettu seulontatutkimushanke Pro Screen. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada kustannusvaikuttava seulontaohjelma uudella, neljä vaihetta sisältävällä testauksella. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia, mutta seurantaa pitää vielä jatkaa joitakin vuosia ennen kuin voidaan alkaa suunnitella valtakunnallista seulontaohjelmaa. Myös pitkään tupakoineiden keuhkosyövän seulontaa tulisi Suomessa tutkia asetelmassa, jossa yhdistyvät matala-annoksinen tietokonetomografia ja tupakoinnin lopettamisinterventio. Näyttöä molempien vaikuttavuudesta jo on, mutta epävarmuutta liittyy edelleen mm. kohdeikäryhmään, seulontaväliin ja kustannuksiin. Olemme hakemassa rahoitusta tällaiselle tutkimukselle, jotta saataisiin tarvittavaa tietoa mahdollisen seulontaohjelman käynnistämiselle.

Suomessa toimii kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä ja sen alaisuudessa kolme asiantuntijaryhmää, jotka parhaillaan valmistelevat kohdunkaula-, rinta-, ja suolistosyövän seulonnan laatukäsikirjoja. Vuonna 2023 julkaistavien käsikirjojen linjaukset perustuvat tutkimusnäyttöön ja terveydenhuollon toiminnan perusteelliseen tuntemukseen. Käsikirjojen avulla voidaan parantaa esimerkiksi kohdunkaulasyövän seulonnan toteutusta ja helpottaa HPV-rokotettujen naisten integrointia seulontaohjelmaan. Kansallisten ohjelmien lisäksi asiantuntijaryhmät tullaan perustamaan myös eturauhassyövän ja keuhkosyövän seulonnoille. Näin voidaan varmistaa, että seulonnat aikanaan käynnistetään hallitusti, tutkimustietoon perustuen.

Syöpäseulonnat ovat laajaan väestönosaan kohdistuva varhaisen diagnostiikan ja terveyden edistämisen väline. Ne eivät toimi muusta terveydenhuollosta erillään, joten niiden linjaukset tulisi liittää laajempaan syöpien diagnostiikkaa, hoitoa ja tutkimusta yhdistävään strategiaan. Tällaisen kansallisen syöpästrategian laatiminen tulisi sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kirjoitus on osa blogien sarjaa, jossa pureudutaan Syöpäjärjestöjen eduskuntavaalitavoitteisiin.