Johdanto
Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen 18 jäsenyhdistyksen sekä Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta, jonka yhtenä osana on Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämä Suomen Syöpärekisteri. Vuonna 1936 perustettu Suomen Syöpäyhdistys on yksi maamme suurimmista potilas- ja kansanterveysjärjestöistä sekä valtakunnallinen asiantuntijajärjestö. Vuonna 1948 perustettu Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Vuonna 1952 perustettu Suomen Syöpärekisteri on tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka ylläpitää tietokantaa kaikista maassamme vuoden 1953 alusta alkaen todetuista syöpätapauksista.
Kun vuonna 2021 tuli kuluneeksi neljännesvuosisata edellisen Syöpäjärjestöjen historiaa kuvanneen Syöpä voidaan voittaa -teoksen ilmestymisestä, Syöpäjärjestöt katsoi, että oli aika laatia Suomen Syöpäyhdistykselle, Syöpäsäätiölle ja Suomen Syöpärekisterille kullekin omat historiat, varsinkin kun niiden juhlavuodet sattuivat sopivasti viiden vuoden saumaan. Historiat päätettiin julkaista juhlavuosien mukaisessa järjestyksessä: Suomen Syöpärekisteri 70 vuotta 2022, Syöpäsäätiö 75 vuotta 2023 ja Suomen Syöpäyhdistys 90 vuotta 2026.
Sarjan aloittama Syöpärekisterin historia on kuin toisen maailmansodan jälkeisen Suomen tarina pienoiskoossa. Se perustettiin syksyllä 1952 lahjoitusvaroin köyhään jälleenrakentavaan maahan mutta ryhtyi heti ennakkoluulottomasti luomaan toimintansa perustaksi kattavaa tietokantaa syöpätilanteesta ja solmimaan kansainvälisiä yhteyksiä. Se sai vakiinnutettua asemansa jo viidessä vuodessa ja vajaan kymmenen vuoden kuluttua se kutsuttiin mukaan merkittäviin kansainvälisiin syöpätutkimusprojekteihin.
Kun Suomen Syöpäyhdistyksen perustamien sairaaloiden ylläpitovastuu siirtyi 1960-luvun jälkipuoliskolla pääosin valtion ja kuntainliittojen harteille, se pystyi lisäämään syöpätutkimuksen rahoitusta ja perustamaan 1967 Syöpärekisterin yhteyteen Joukkotarkastusrekisterin valvomaan syöpäseulontojen laatua ja tuloksellisuutta. Tutkimustyön voimistumisen ansiosta Syöpärekisterin yhteyteen lisättiin 1972 määre Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos ja sen henkilökuntaa vahvistettiin tuntuvasti.
Nyt Syöpärekisterille oli luotu kasvuun edellytykset, jotka se käytti hyväkseen taitavasti. Sen ylläpitämä syöpätautien tietokanta nousi kattavuudessaan lähes ainutlaatuiseksi maailmassa. Siitä tuli seulontojen edelläkävijämaa, joka aloitti 1972 valtakunnallisen kohdunkaulan syövän, 1987 rintasyövän ja 2022 suolistosyövän seulonnat. Tutkimuslaitoksena se saavutti maailmanmainetta muun muassa elossaolo- ja ammattialtistustutkimusten ja syöpäkarttojen ansiosta.
Tämä kirja on yritys kuvata sitä, miten tämä kaikki saattoi tapahtua. Keitä olivat ne näkijät, jotka katsoivat kehityksen olevan mahdollinen, keitä olivat ne tekijät, jotka tekivät siitä mahdollisen ja keitä olivat ne rahoittajat, jotka tekivät mahdollisen mahdolliseksi. Kuvaukselle luovat taustaa sivujen alareunoihin sijoitetut aikajanat, joissa Syöpärekisterin vaiheet liitetään yhteen maailman ja Suomen historian tapahtumien kanssa.
Teoksen saattoi alkuun työryhmä, jonka muodostivat Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen, suunnittelu- ja strategiajohtaja Satu Lipponen ja viestinnän asiantuntija Anu Kytölä.
Karjalainen johdatti minut työn pariin ja toimi kirjoitustyön aikana hyvin tarpeellisena neuvonantajana. Kytölä puolestaan hoiti taitavasti teoksen kuvavastaavan tehtäviä. Johdon assistentti Auli Jaatinen avasi tieni Syöpäjärjestöjen arkistoon ja oli muutenkin tärkeä tiedonvälittäjä. Lausun heille kaikille lämpimän kiitoksen.
Kirjoitustyötäni helpotti ratkaisevasti se, että saatoin turvautua Syöpärekisterin aikaisempien johtohenkilöiden, Matti Hakaman, Lyly Tepon, Timo Hakulisen ja Eero Pukkalan sekä nykyisen johtajan Nea Malilan apuun. Kiitän heitä kaikkia neuvoista, lisäyksistä, täsmennyksistä ja korjausesityksistä. Hakama, Hakulinen ja Pukkala laativat teokseen myös omasta toiminnastaan kuvaukset, jotka ovat erityisen arvokkaita.
Myös Syöpäjärjestöjen entiset pääsihteerit Liisa Elovainio, Harri Vertio ja Sakari Karjalainen osallistuivat kirjan tekoon laatimalla kuvaukset Syöpärekisterin merkityksestä. Kiitän heitä paitsi kirjoituksista myös kannustavasta suhtautumisesta.
Timangin graafinen suunnittelija Anne Kaikkonen on toteuttanut teoksen ulkoasun suunnittelun ja taiton. Valokuvat ovat – ellei toisin mainita – Suomen Syöpäyhdistyksen arkistosta, johtohenkilöiden kuvista ovat vastanneet valokuvaajat Vesa Tyni (muut) ja Eeva Anundi (Eero Pukkala). Infograafit ovat Syöpä 2020 -raportista ja Syöpärekisterin kokoelmista. Kiitän kaikkia teoksen kuvitukseen osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.
Teos on kirjoitettu tieteelliseksi tutkimukseksi, mutta se julkaistaan ilman lähdeviitteitä. Teoksen lopussa on lähdeluettelo, johon on merkitty kaikki käytetyt lähteet. Lisäksi Syöpäjärjestöjen arkistoon on tallennettu kappale, jossa lähdeviitteet ovat paikoillaan.
Helsingin Taka-Töölössä elokuun helteessä 2022
Allan Tiitta