Monimuotoista tukea potilaan tarpeen mukaan
Sairastumisen aiheuttama suru ja muut elämän vastoinkäymiset eivät automaattisesti edellytä terveydenhuollon ammattilaisten toimenpiteitä. Kansalaisten omat turvaverkot ja vertaistuki kantavat myrskyävälläkin merellä. Joskus ahdistus lyö laineita laivan kannelle ja silloin ammattilaistuki voi olla juuri se luotsi, jota tarvitaan eteenpäin pääsemiseksi.
Hiusteni harmaantuessa olen alkanut miettiä, mitä psykososiaalisella tuella oikeastaan tarkoitetaan ja minkälaisiin vaivoihin sitä pitäisi tarjota. Sen tärkeydestä on puhuttu vuosikymmenien ajan.
Syöpään sairastuminen on vakava juttu. Sairastuminen tuntuu kurjalta ja terveyden menettäminen on surullista. Sairastuminen on jopa jonkinlainen vapauden menetys, kun sairaalan ohjelmoima aikataulu määrittää potilaan ja hänen läheistensä elämää.
Syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä mielessä on monia selviytymiseen liittyviä kysymyksiä ja pelkoakin.
Psykososiaalisen tuen ajatellaan helpottavan huolien kantamista. Psykososiaalinen näkökulma kattaa ihmisen, perheen ja yhteisöjen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin.
Jokaisen pitää saada sairastuessaan mahdollisuus laatia ja toteuttaa syövän hoitosuunnitelma inhimillisten ja myötätuntoisten ammattilaisten kanssa. Syöpää hoitavan ammattilaisen läsnäolo ja myötätuntoinen vuorovaikutus tutkitusti parantavat potilaan vointia. Sitä ei voi korvata tekemällä lähete keskustelemaan huolista jonkun muun ammattilaisen kanssa.
Oleellista olisi tunnistaa, mitä apua missäkin tilanteessa oikeasti tarvitaan. Lapsiperheen vanhemman sairastuessa lastenhoitoapu, ruuanlaitto ja siivous voivat olla tärkeintä apua. Moni varmasti tarvitsee keskusteluapua, mutta ei kauhistelua tai säälin täyttämään voivottelua.
Keskusteluavun pitää olla ammatillisesti korkeatasoista ja tähdätä ihmisen omien voimavarojen parantamiseen ja sopeutumiseen muuttuneessa elämäntilanteessa.
Toimintakyvyn säilyttämisen näkökulmasta tuolilla istuminen on myrkkyä, toimintakyky paranee liikunnan ja lihasvoiman lisäämisen myötä. Liikunta parantaa myös mielialaa.
Jokainen sairastunut ei tarvitse yhtä ja samaa psykososiaalista tukea, vaan apupaketti räätälöidään tarpeen mukaan. Tukimuotojen paletin pitää olla monimuotoinen.
