Miksi pitäisi äänestää aluevaaleissa?

Aluevaalit ja aluevaltuusto. Maakunnat ja hyvinvointialueet. Julkisessa keskustelussa on pyörinyt erilaisia käsitteitä, jotka ovat tulleet tutuksi, mutta niiden merkitys on voinut jäädä niin hämäräksi, että useat suomalaiset pohtivat: miksi pitäisi äänestää aluevaaleissa?

Halu edistää oman alueensa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia on jo erinomainen syy äänestää aluevaaleissa. Suomessa valta on kansalla ja demokratia on elintärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. On syytä käydä myös hieman läpi, että mistä aluevaaleissa ja -valtuustossa on kyse.

Terveyspalvelut hyvinvointialueiden työksi

Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon (lyhenteenä käytetään sote) sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan alue on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä, koska siellä kaupunki vastaa jatkossakin sote-palveluista.

Aluevaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 12.–18.1.2022 ja varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Valitut aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022 ja sote-palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Vuodesta 2025 lähtien kunta- ja aluevaalit käydään samana päivänä.

Syöpäjärjestöt on mukana seitsemän eri sote-järjestön yhteisessä Tarttumattomien sairauksien järjestöverkostossa. Syöpäjärjestöt, Aivoliitto, Diabetesliitto, FILHA, Hengitysliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry ja Sydänliitto ovat laatineet yhteiset aluevaalitavoitteet eli näkemyksen siihen, miten hyvinvointialueet parhaiten hoitavat ja ehkäisevät tarttumattomia sairauksia.

Tarttumattomat sairaudet koskevat jollain tavalla suurinta osaa suomalaisista heidän elämänsä aikana. Joka kolmas sairastuu syöpään elämänsä aikana. Vähintään joka viides kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön, ja valtimosairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu joka päivä 68 suomalaista ja hengityssairauksia sairastaa miljoona ja diabetesta puoli miljoonaa suomalaista. Luvut ovat suuria ja hätkähdyttäviä.

Aluevaltuusto voi vaikuttaa useilla tavoilla asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi hyvinvointialuestrategiassa aluevaltuusto ottaa kantaa siihen, mihin hyvinvointialueen resurssit käytetään. Strategia ohjaa siis hyvinvointialueen talouden suunnittelua. Hyvinvointialuestrategiassa linjataan myös palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Hyvinvointialueet saavat varsin vapaasti päättää, miten ne käytännössä toimeenpanevat järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä.

Kolme syytä äänestää aluevaaleissa

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto antaa ainakin kolme hyvää syytä äänestää aluevaaleissa:

1. Lupaukset nopeasta hoitoon pääsystä ja yhdenvertaisesta hoidosta on lunastettava

Hoitoon tai tutkimuksiin pääseminen ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun on oltava yhtenäinen koko maassa hoidon tarpeen toteamisesta aina sen toteutumiseen ja kuntoutumiseen asti. Yksikään potilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai lääkekustannuksiin.

2. Ennaltaehkäisy kannattaa: terveyden edistäminen osaksi kaikkia palveluja

Ennakoivalla ja ehkäisevällä toiminnalla saadaan aikaan valtavaa inhimillistä ja taloudellista hyötyä. Hyvinvointialue, joka ymmärtää ennaltaehkäisyn merkityksen ja panostaa vaikuttavien elintapaohjauksen keinojen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, korjaa potin hyvinvoivien ja toiminta- ja työkykyisten asukkaiden muodossa sekä säästyvinä terveysmenoina.

3. Järjestöjen asiantuntemus hyvinvoinnin ja terveyden tukena pitää hyödyntää

Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on toimittava yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kesken. Järjestöillä on korvaamatonta asiantuntemusta potilasryhmien palvelutarpeista ja potilaiden osallistamisesta palvelujen kehittämisessä sekä vaikuttavia esimerkkejä onnistuneesta terveyden edistämisestä. Hyvinvointialueiden strategioiden ja hyvinvointikertomusten valmistelussa on huomioitava järjestöjen tuottama tieto.

Lue kaikki käytännön toimenpide-esityksemme.