Hallituksen sote-linjaukset edellyttävät rinnalleen kansallista syöpästrategiaa

Syöpä yleistyy Suomessa nopeammin kuin koskaan ennen. Kun nyt joka vuosi noin 36 000 suomalaista sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneiden määrän ennakoidaan olevan 10 000 suurempi. Jo nyt vuosittain liki 200 000 elinvuotta jää elämättä syöpäkuolemien vuoksi.

– Syöpätapausten lisääntyminen alkaa jo uhata suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. On onni, että syöpähoidot kehittyvät koko ajan ja yhä useampi selviytyy syövästä. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että syöpä sitoo terveydenhuollon resursseja yhä enemmän, selittää Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on hillitä merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Yhdistettynä syöpien lisääntymiseen ja yhä kalliimpiin hoitoihin tämä tavoite on haastava.

– Jotta hallituksen sote-linjaukset eivät uhkaa syöpäpotilaiden saamaa hyvää hoitoa, on syöpämäärän kasvuun pakko varautua kansallisesti. Suomi tarvitsee kansallisen syöpästrategian eli yhteiset linjaukset syövän ehkäisyn, hoidon, kuntoutuksen ja syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Syöpästrategia on väline, jolla voidaan parantaa sekä potilaiden välistä yhdenvertaisuutta että hoitojen kustannusvaikuttavuutta, painottaa Turunen.

Syöpäseulonnoilla nopeampaa diagnosointia

Hallitusohjelma tavoittelee sote-sektorin vaikuttavuuden lisäämistä. Yksi erittäin vaikuttava terveydenhuollon menetelmä on syöpäseulonnat. Seulontoja kehittämällä on mahdollista varhentaa syöpien diagnostiikkaa ja suolisto- ja kohdunkaulasyöpäseulonnoilla myös ehkäistä syövän synty.

– Osana syöpästrategiaa on välttämätöntä tehdä päätöksiä syöpäseulontaohjelmien kehittämisestä. Suomi ei ole esimerkiksi tehnyt vielä päätöksiä siitä, miten EU:n viime joulukuussa hyväksymät seulontasuositukset otetaan käyttöön, kertoo Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala.

– Yksi EU-suosituksista on rintasyöpäseulonnan ikärajojen laajentaminen. Suomi seuloo tällä hetkellä 50–69-vuotiaita naisia mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan seulonta on kustannusvaikuttavaa jo 46-vuotiailla. Myös ikärajojen laajentamista 74-vuotiaisiin tutkitaan. Seulonnalla rintasyöpä voidaan löytää varhemmin, mikä lisää hoitojen onnistumisen todennäköisyyttä. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Naiset myös menettävät eniten elinvuosia rintasyövän vuoksi. Kun vaikuttavuutta halutaan parantaa, tässä olisi siihen toimiva tapa, Sarkeala korostaa.

Lisätiedot:

Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 571 4577

Tytti Sarkeala, seulontajohtaja, tytti.sarkeala@cancer.fi, 050 411 4238

Sini Terävä, yhteiskuntasuhdepäällikkö, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

Ehdotus siitä, mitä kansallinen syöpästrategia pitäisi sisällään, löytyy internetsivuiltamme.