Kansallisen syöpäsuunnitelman aika on nyt

Joka kolmas Suomessa sairastuu elämänsä aikana syöpään. Uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 35 000. Vuosittain syöpään kuolee noin 13 000. Joka viidennen kuolinsyy Suomessa on syöpä, vain sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisempi kuolinsyy. Väestön vanhetessa syöpään sairastuvia on yhä enemmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarve kasvaa vuosi vuodelta.

Tilanne muualla Euroopassa on samanlainen – syöpä yleistyy. Vuoteen 2035 mennessä uusien syöpätapausten määrä Euroopassa kasvaa nykyisestä 3,5 miljoonasta 4,3 miljoonaan. Euroopan unioni ja useimmat sen jäsenmaista ovat tarttuneet syöväntorjuntaan päättäväisesti. EU on käynnistänyt Cancer Mission -nimellä kulkevan valtavan suuren tutkimusohjelman syövän syiden, ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon tutkimukseen. Tähän käytetään seitsemän vuoden aikana 2 miljardia euroa.

Syöpätutkimuksen edistäminen ei ole ainoa EU:n uusista syöpäpanostuksista. Tutkimusohjelma on osa helmikuussa 2021 julkistettua European Beating Cancer Plan -kokonaisuutta, johon käytetään tutkimusrahoitus mukaan lukien seitsemän vuoden aikana 4 miljardia euroa. Olennaista kokonaisuudessa on tiivis yhteistyö tutkimuksen ja terveydenhuollon toimien välillä. Tätä valtavan isoa panostusta syövän torjuntaan on – amerikkalaisen mallin mukaisesti – verrattu kuun valloittamiseen.

Euroopan unionilla on tietyillä aloilla mahdollisuus säätää jäsenmaita velvoittavaa lainsäädäntöä, mutta esimerkiksi terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kansallisen lainsäädännön ja politiikan piiriin. Siksi syöväntorjunnassa jäsenvaltiolla on pääosin itsenäinen päätösvalta. Jotta Euroopan maat onnistuisivat syöväntorjunnassa, tarvitaan EU:n panostusten ohella kansallisia toimia. EU on nyt tehnyt osansa – mikä on Suomen tilanne?

EU ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat jo vuosia suositelleet valtioita laatimaan kansalliset syöpäsuunnitelmat. WHO määrittelee kansallisen syöpäsuunnitelman tehtäväksi vähentää syöpään sairastumista ja siihen kuolemista ja parantaa syöpäpotilaiden elämänlaatua. Tähän tarvitaan syövän ehkäisyyn, toteamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien toimien yhtenäistä suunnittelua ja toimeenpanoa oikeudenmukaisuutta kunnioittaen. Tärkeä osa suunnitelmaa on varautuminen syöpätapausten määrän kasvuun ja sairaanhoitomenojen kasvuun.

Suomessa ei ole kansallista syöpäsuunnitelmaa toisin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Syöpäjärjestöjen aloitteesta laadittiin 2010-luvun alussa kahdessa vaiheessa ehdotus kansalliseksi syöpäsuunnitelmaksi. Matti Vanhasen II hallituksen peruspalveluministeri Paula Risikko asetti vuonna 2009 ministeriön työryhmän laatimaan kansallisen syöpäsuunnitelman. Hallitus tai ministeriö ei ole koskaan vahvistanut tai toimeenpannut vuonna 2010 valmistunutta suunnitelmaa, mutta ehdotus on ollut suureksi avuksi syövänhoidon kehittämisessä. Ministeri Risikko pyysi Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta täydentämään suunnitelmaehdotusta syövän ehkäisyn ja kuntoutuksen osalta.  Ehdotus valmistui vuonna 2014. Syöpäjärjestöjen asiantuntemus oli laajasti käytössä kumpaakin ehdotusta valmisteltaessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön linja on kuitenkin ollut, ettei Suomessa laadita valtakunnallisia tautikohtaisia suunnitelmia. On tullut aika vakavasti ja päättäväisesti haastaa tämä kanta. Ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa Suomi ei pysty kunnolla vastaamaan syövän yleistymisen ja hoitokustannusten nousun haasteisiin. Ilman suunnitelmaa suomalaiset tutkijat ja terveydenhuolto eivät pysty täysin hyödyntämään EU:n valtavia panostuksia syöpätutkimukseen ja syöväntorjuntaan. Nyt on aika toimia!