Meillä on edessämme työntäyteinen syksy

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen on muuttanut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämistä. Olemme Syöpäjärjestöissä seuranneet  tilannetta tarkasti.
Syövän hoidon ja diagnostiikan osalta keskeiset erikoissairaanhoidon toiminnat  ovat jatkuneet pääsääntöisesti entiseen tapaan.
Haasteita on tullut seulontojen siirtymisessä kunnilta hyvinvointialueille.  Hyvinvointialueille tiedon saaminen on ollut haasteellista puhelinnumeroiden ja nettisivujen muutoksien vuoksi. Monet vastuuihmiset ovat myös vaihtuneet eri organisaatioissa.

Syövän hoidon osalta perusterveydenhuollon integrointi hyvinvointialueiden prosesseihin näyttää olevan vielä  kesken. Kolmannen sektorin kuten meidän alueellisten syöpäyhdistysten osalta haetaan uutta toimintatapaa. Monien kuntien kanssa tehty aikaisempi yhteistyö  ei enää kaikkialla toimi entiseen malliin, kun vastuut ja maksajat muuttuvat.

Väestömme ikääntyy nopeasti, mikä vaikuttaa syövän sairastamiseen monin tavoin. Erityisesti yli  75-vuotiaiden  syöpäpotilaiden määrä lisääntyy. Vanhemmilla  syöpäpotilailla on enemmän muita sairauksia syövän lisäksi. Tämä vaikuttaa  vahvasti siihen, millaisia hoitoja ja millaista tukea silloin tarvitaan.

Meidän pitääkin pohtia ja kokeilla, miten Syöpäjärjestöt voi auttaa  enemmän todennäköisesti vähemmillä julkisilla resursseilla. Tässä on tilaa ja tarvetta vertaistuelle ja toimijoillemme koko maassa. Tarvitsemme lisää helppokäyttöisiä digitaalisia apuvälineitä, mutta ehdottomasti myös ihmisten kohtaamista ja henkilökohtaista palvelua. Moni kuntoutuu syövän jälkeen hyvin toimintakykyiseksi, mikä mahdollistaa hyvän elämän ja aktiivisen kansalaisuuden. Usea syövän sairastanut onkin korvaamaton apu toisille syöpään sairastuneille vertaistukena ja tiedonjakajana syövän hoidon ammattilaisille  syöpähoidon kehittämiseksi.

Suomen syövänhoito on tehokasta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Meillä keskimääräinen syövän hoito maksaa  35 000 euroa. Syövänhoidon kustannukset kasvoivat viime vuonna kuusi prosenttia. Lääkehoidon ja muun hoidon kehittyessä sairaalahoitoa tarvitaan vähemmän kuin ennen. Syövän hoidon kustannusten lisääntyminen selittyy valtaosin uusilla lääkkeillä, jolloin on tarve löytää nimenomaan tehokkaita ja toimivia uusia lääkkeitä vanhojen lääkkeiden rinnalle.

Syöpään sairastuminen lisää kuluja. Monelle sairastuneelle se tulee yllätyksenä. Syöpäsäätiön vuonna 2022 tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että 75 % syöpäpotilaista ei ole saanut neuvontaa taloudelliseen tilanteeseen liittyen. Usein käy niin, että perheellä ei ole voimavaroja itse selvittää, millaista tukea ja apua on saatavilla.  86 %:lla syöpään sairastuneista taloudellinen tilanne on heikentynyt sairastumisen vuoksi ja 55 %:lla merkittävästi.  72 % on joutunut säästämään itselle tärkeistä asioista ja jopa 44 % on joutunut säästämään perustarpeista kuten ruuasta ja lääkkeistä.

Eduskuntavaaleihin liittyen teimme vahvaa vaikuttamistyötä, jotta Suomeen saataisiin vihdoin kansallinen syöpästrategia. Uudessa hallitusohjelmaan sitä ei valitettavasti ole kirjattu. Jatkamme sen valmistelua ja teemme työtä monien syöpään  liittyvien erityiskysymysten osalta.