Miten syöpästrategian tulee näkyä arjessamme?

Me kaikki tarvitsemme syöpästrategian. Yhä useampi meistä kokee syövän, ja  toisaalta yhä useampi voi siitä selviytyä.  Syöpä koskettaa jokaista perhettä, kaveriporukkaa ja työyhteisöä.

Euroopan Unioni julkaisi syöväntorjuntasuunnitelmansa vuonna 2020. Syöpäjärjestöt ja Kansallinen syöpäkeskus FICAN ehdottivat Kansallista syöpästrategiaa viime eduskuntavaalien yhteydessä. Syöpästrategia ei kuitenkaan edennyt hallitusohjelmaan saakka ja olemme siksi vaikuttaneet sen edistämiseksi koko syksyn ajan.

Eduskunta myönsi joulukuussa 2023 Sosiaali- ja terveysministeriölle alkurahoitusta kansallisen syöpästrategian laatimista varten. Nyt on aika aloittaa työ.

Strategian tulee olla  tietenkin  selkeä ja käytännönläheinen, parantaa syövän tutkimista ja  hoitoa sekä  resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä.

Strategiassa terveiden elintapojen merkitys tunnistetaan niin tärkeänä osana ihmisten arkea, että lainsäädäntöä pitää kehittää terveys edellä.

Savuton ja nikotiiniton Suomi -ohjelman  on saatava seurakseen liikkumista, terveellistä ravitsemusta, riittävää unta ja sosiaalisuutta lisääviä sekä alkoholin käyttöä vähentäviä tavoitteita, jotka vähentävät yhteiskuntaamme syntyvää tautitaakkaa.

Kun syövän syntyyn liittyviä  tekijöitä tunnistetaan lisää, uusien teknologioiden avulla saadaan uusia hoitomuotoja, kuten esimerkiksi uusia rokotuksia. Toisaalta vaikkapa aurinkosuojausta osataan käyttää monipuolisesti talojen ja tilojen suunnittelussa ja ihmiset osaavat suojata omaa  ihoaan.

Syöpäseulontaan osallistutaan aktiivisesti ja syöpäkuolemia ehkäistään tehokkaasti. Nykyisten seulontojen lisäksi syöpätutkimuksen kautta löydetään tapoja, joilla pahalaatuisimpiin eturauhas- ja keuhkosyöpiin sairastuvien ennustetta saadaan paremmaksi.

Syöpäpotilas hakeutuu usein oireiden perusteella tutkimuksiin. Hoidonarvioon tulee päästä terveyskeskuksissa nopeasti eri puolilla maata. Hyvin toimiva syövän hoito erikoissairaanhoidossa tulee taata huolehtimalla siitä, että meillä on jatkossa riittävissä syövänhoitoon  erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia eri tehtävissä.

Syöpäpotilaat tarvitsevat nykyistä enemmän kuntoutusta, psykososiaalista tukea ja vertaistukea. Syöpäjärjestöt voivat osaltaan huolehtia näistä tehtävistä hyvinvointialueilla ja olla kehittämässä  näitä uuden syöpästrategian osana.