Olemme potilaiden äänenä ja tukena

Aikana, jolloin hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet toimintansa, on hyvin tärkeää miettiä, miten Syöpäjärjestöt asemoituu uudessa tilanteessa. Kun katsomme aikaa taaksepäin, on järjestö tuonut syöpään sairastuneiden potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon sellaista, mitä julkinen terveydenhuolto ei ole aina voinut toteuttaa. Syöpäsäätiön toiminnan alussa keräsimme rahaa radiumia varten syöpähoitojen aloittamiseksi. Eri puolilla Suomea on avustettu paikallisesti keräämällä laitteistoa ja välineitä syövän havaitsemiseksi, hoitamiseksi, kivun lievittämiseksi. Jäsenet ja yhdistykset ovat hankkineet syöpäpotilaille myös arkielämää helpottavia asioita.

Syöpäjärjestöihin kuuluu 12 paikallisyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä. Viime syksystä alkaen olen kiertänyt terveysjohtaja Marika Skyttän ja järjestöpäällikkö Kaisa Luhtalan kanssa Suomea. Olemme tavanneet jäsenyhdistysten henkilökuntaa ja hallituksia tutustuen kunkin alueen ominaispiirteisiin ja yhteistyökuvioihin syövän hoidossa.

Syövän esiintyvyydessä on suuria alueellisia vaihteluja.  Niihin voi tutustua Syöpärekisterin tuottamissa tilastoissa, jotka julkaistaan vuosittain. Erot johtuvat pääosin väestön erilaisista ikäjakaumista ja elintavoista. Väestön ikäjakauma vaihtelee eri puolella maata, väestökeskustoissa nuorta väkeä ja lapsiperheitä, maaseudulla pääosin vanhempaa väkeä. Tämä vaikuttaa paljon siihen millaista järjestömme aluetoiminnasta kehittyy. Hienoa on, että monella paikkakunnalla on aktiivisia vapaaehtoisia järjestämässä vertaistukea, tapaamisia ja virkistymistapahtumia. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

Hyvinvointialueiden yhtenä keskeisenä tarkoituksena on parantaa ja yhdenmukaistaa sairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Toisaalta terveyttä edistetään parhaiten ihan muualla kuin terveydenhuollossa: terveelliset elintavat, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat hyvän toimintakyvyn perusta. Näihin panostamalla voidaan myös ehkäistä ja vähentää myös monien muiden kansansairauksiemme taakkaa. Riski sairastua diabetekseen, sydän-, verenkierto – ja hengityselinsairauksiin tulee samalla pienemmäksi kuin syöpäriski.

Syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat monenlaista tukea. Toiset tarvitsevat enemmän kokemusasiantuntijan tukea, toiset terveydenhuollon ammattilaisen näkemyksiä ja faktoja. Toisille tärkeää on yhdessäolo ja tekeminen, ja että arki on mahdollisimman hyvää.

Uusilla hyvinvointialueilla järjestöt hakevat paikkaansa. Meille on tärkeää olla potilaiden äänenä ja tukena. Meidän pitää aktiivisesti miettiä, mitä uutta voimme tehdä syöpää sairastavien ja heidän läheistensä avuksi. Koronaepidemian jälkimainingeissa näyttää siltä, että virtuaaliset toimintatavat ovat tuoneet lisäulottuvuuden myös järjestöelämään. On kätevää löytää samaan syöpään sairastuneita myös toiselta puolelta Suomea. Pandemian jälkeen olemme huomanneet myös, miten hienoa on tavata tuttuja ja tuntemattomia kun sellainen on mahdollista.