Rintasyöpäseulonnan hyödyt ja haitat ovat ikäsidonnaisia
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin globaalistikin. Myös mies voi sairastua rintasyöpään, mutta se on harvinaista ja liittyy usein perinnölliseen alttiuteen tai rinnan alueelle annettuun sädehoitoon. Kuten useimmissa muissakin syöpäsairauksissa, myös rintasyövän riski kasvaa iän myötä. Suurimmillaan rintasyövän ilmaantuvuus on 60–69-vuotiaana.
Vaikka Suomi oli rintasyöpäseulonnan edelläkävijä aloittaessaan sen jo vuonna 1987, pakollisiksi kutsuikäryhmiksi vakiintuivat vuoden 1992 kansanterveysasetuksessa 50–59-vuotiaat. Vasta vuonna 2007 seulonta laajennettiin 50–69-vuotiaisiin, mutta seulonnasta vastuussa olevat kunnat saivat toteuttaa laajennuksen asteittain. Turussa on tutkimusasetelmassa kutsuttu myös neli- ja seitsenkymppisiä. Käytännöt eri kunnissa olivat siis vähintäänkin kirjavia, kunnes vuonna 2016 kaikki 50–69-vuotiaat oli saatu mukaan seulontaohjelmaan.
Ruotsissa rintasyövän seulontaan kutsutaan kaikki 40–74-vuotiaat naiset. Aina silloin tällöin meillä Suomessakin herää aloitteita seulonnan ulottamisesta näihin ikäryhmiin, viimeisimpänä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen toimesta. Siellä aloite voi jopa toteutua alueellisena muutoksena. Myös Syöpäjärjestöt on vuosia ajanut yläikärajan siirtämistä 74-vuotiaisiin, minkä hyödyistä on jo pitkään ollut näyttöä. Hiljattain EU lisäsi rintasyöpäseulonnan suositukseensa myös 45–49-vuotiaat. Sen sijaan 40–44-vuotiaiden seulonnasta ei ole havaittu olevan hyötyä.
Ikä on toistaiseksi paras riskimittari
Rintasyöpäseulonta ei ole ennaltaehkäisevää kuten jo 60-luvulla alkanut kohdunkaulasyövän seulonta. Rintasyöpäseulonnan tavoitteena onkin havaita syöpä varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste on yleensä parempi ja hoidot voivat olla kevyemmät. Seulonnan mahdollista kustannushyötyäkään ei siis voi laskea suoraan vähentämällä rintasyövän hoitokustannukset seulonnan kustannuksista.
Seulonnasta on eniten hyötyä niille, joilla sairauden riski on korkea ja seulontamenetelmä toimiva. Rintasyöpäseulonnassa riskin mittana on meillä käytetty vain ikää, sillä muiden riskitekijöiden huomioimisesta seulonnan kohdentamisessa on vasta vähän tietoa. Rintasyöpäilmaantuvuuden lisäksi myös mammografian herkkyys havaita syöpä kasvaa iän myötä, kun rinnan rauhaskudoksen osuus vähenee ja rasvakudoksen vastaavasti kasvaa. Toisin sanoen mitä nuoremmalla iällä seulonta aloitetaan, sitä useampia joudutaan seulomaan, jotta syöpiä havaitaan ja toisaalta sitä useammin syöpiä jää havaitsematta toimimattoman menetelmän vuoksi.
Hyviä(kin) uutisia syöpäseulonnoista
Seulonta on kansan ja sen edustajien keskuudessa suosittu aihe, ja hyvä niin. Uusien seulontaohjelmien aloittamisessa ja vanhojen laajentamisessa tulee kuitenkin ensisijaisesti nojautua tutkittuun tietoon. Vain siinä tapauksessa, että hyödyt ylittävät haitat, voidaan siirtyä arvokeskusteluun. Olemmeko valmiita käyttämään terveydenhuollon rajalliset resurssit juuri tähän toimeen vai saisiko samalla rahalla jotain muuta, joko vaikuttavampaa tai muuten vain arvostetumpaa? Seulonnan kannalta hyvä uutinen on se, että ensi vuonna kohdunkaulasyövän seulonta laajenee kaikkiin 30–65-vuotiaisiin ja suolistosyövän seulonta alkaa valtakunnallisesti 56–74-vuotiailla. Rintasyöpäseulonnan valtakunnallinen laajeneminen jää siis vielä odottamaan vuoroaan ja lisää tutkimustietoa sen tueksi.