Yhteisen taustan puuttuessa

Olen tottunut punnituksiin, mittauksiin, rokotuksiin ja verikokeisiin pienestä pitäen. Terveystarkastukset ovat meille Suomessa syntyneille arkipäivää äitiys- ja lastenneuvoloista, koulusta, armeijasta ja jopa työpaikoilta. Saadessani kutsun syöpäseulontoihin, ymmärrän, mistä on kyse. Kun varaan ajan lääkärille, tiedän, miten sen teen ja tiedän suurin piirtein myös, mitä lääkärillä tapahtuu. Aiemmat kokemukset muokkaavat odotuksiani.

Entä jos olisin muuttanut Suomeen vasta aikuisena, syntymämaassani olisi täysin toisenlainen käsitys terveydestä ja sairauksista, ja terveydenhuolto olisi järjestetty toisin? Osaisinko silloin toimia odotetusti, suomalaisen terveydenhuollon mukaisella tavalla?

Terveydenhuollon käytännöt vaihtelevat ympäri maailman

Suomessa on seulottu kohdunkaulasyöpää jo 1960-luvulta ja rintasyöpää 1980-luvulta lähtien. Seulontojen tuloksena kuolleisuus molempiin syöpiin on vähentynyt merkittävästi. Seulonnan myötä kohdunkaulan syöpä on myös harvinaistunut, sillä seulonnassa havaitaan varsinaisen syövän lisäksi myös sen esiasteita, jotka voidaan hoitaa parantavasti. Sama koskee suolistosyöpää, joka on Suomessa naisten ja miesten toiseksi yleisin syöpä ja voi olla pitkään oireeton. Tämän vuoden alusta myös suolistosyövän seulonta kuuluu valtakunnallisiin seulontaohjelmiin. Kaikki syöpäseulonnat ovat osallistujille maksuttomia, ja niihin kutsutaan kirjeitse.

Terveydenhuollon käytännöt eroavat jo naapurimaissamme. Esimerkiksi Norjassa syöpäseulonta on osallistujalle maksullista. Venäjällä taas ei ole vielä koskaan ollut kansallista syöpäseulontaohjelmaa, ja Virossa osallistutaan suolistosyöpäseulontaan olemalla ensin yhteydessä omalääkäriin. Joissain päin maailmaa koko seulonnan käsite on tuntematon. Ei siis ole ihme, että maahanmuuttajien osallistumisaktiivisuus seulontoihin on kaikissa Euroopan maissa muuta väestöä pienempi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuonna 2021 yli 440 000 ulkomailla syntynyttä. Luku vastaa kahdeksaa prosenttia väestöstä – pääkaupunkiseudulla väestöosuus on vielä tätä huomattavasti suurempi. Vuonna 1990 ulkomailla syntyneiden määrä oli maassamme 65 000 ja vastasi vain reilua prosenttia koko väestöstä. Muutos on siis merkittävä.

Suomessa asuu nyt myös entistä enemmän ikääntyneitä, jotka ovat syntyneet muualla. Väestön ikääntyessä riski sairastua syöpään kasvaa. Jotta mahdollisimman moni syöpä vältetään tai löydetään ajoissa, on tärkeää, että kaikilla syöpäseulontaikäisillä on riittävät tiedot seulontoihin osallistumiseksi. Kun syöpä löydetään varhain, jäävät sen hoidot kevyemmiksi. Samalla hoidon kustannukset niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin ovat pienemmät.

Huoli terveydestä ei katso kieltä

Syöpärekisterissä on parin viime vuoden ajan tehty yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja päästy viimein tänä syksynä (pandemiarajoitusten väistyttyä) erikielisten Suomeen muuttaneiden ikääntyvien pariin Jade yhteisön toimintakeskukseen kertomaan seulonnoista. Oppia on otettu mm. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdyistä seulontoihin liittyvistä tutkimuksista sekä SPR:n monikielisen koronaviestintähankkeen kokemuksista. Yhteistyö ja tiedon jakaminen eri terveysalan järjestöjen kesken Monihelin luotsaamassa Terkku-hankkeessa on ollut yhtä lailla tärkeää taustatyötä.

Kokemukset tapaamisista ovat lupaavia. Vaikka selkokieliset materiaalit ovat hyödyksi, ja Syöpärekisteri on tuottanut materiaaleja myös englanniksi ja venäjäksi, eivät kieliversiot, kirjallinen tai digitaalinen viestintä riitä. Kasvotusten on mahdollista rakentaa luottamusta tarjottaviin palveluihin ja kertoa vieraasta aiheesta tarkemmin. Miksi joitakin syöpiä seulotaan ja toisia ei? Ketä seulotaan ja missä?

Konkreettisten kutsukirjeiden ja näytteenottovälineiden avulla on helppo kertoa, miten seulontakäyntiin valmistaudutaan ja mitä käynnillä tapahtuu. Kieliryhmissä on myös ollut luontevaa kysyä tarkentavia kysymyksiä niin syövistä kuin seulonnoistakin. Joukossa on aina muutamia, joille seulontakäynnit ovat ennestään tuttuja. On myös syövän perhepiirissä tai sen itse kohdanneita, jotka voivat myös rohkaista muita osallistumaan seulontoihin, jotta mahdollinen sairaus löydetään ajoissa. Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja jaksamisesta on yleinen, taustasta ja kielestä riippumatta.

Kohtaamisilla parannetaan syöpäseulontojen tavoittavuutta

Työtä maahan muuttaneiden kanssa tehdään pienin askelin, se vaatii toistoa, pitkäjännitteistä yhteistyötä eri verkostoissa ja monen eri toimijan kesken. Lisäksi tehdyn työn tulokset näkyvät vasta viiveellä. On kuitenkin tärkeää, että aikaa ihmisten kohtaamisiin varataan. On sekä yksilöiden että yhteiskunnan etu, kun syöpäseulonnat tavoittavat kaikki kutsuttaviin ikäluokkiin kuuluvat.