Kansanterveysjärjestöt: nyt on terveysperustaisen veron aika

”Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava.” Näin totesi valtiovarainministeri Riikka Purra 13.3.2024 ja on aivan oikeassa. Elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus ei ole mahdoton toteutettava ja sille on painavat perusteet.

Tuoreimmat tiedot väestömme terveydestä ovat huolestuttavia. Suuria kansansairauksia edustava Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto vaatii hallitukselta nyt päättäväisiä toimia suunnan kääntämiseksi.

Terveysperusteisella elintarvikeverotuksella on kaksi tehtävää: ohjata kuluttajien ruokavalintoja terveellisimmiksi ja kannustaa elintarviketeollisuutta kehittämään ja tuottamaan terveellisempiä tuotteita tarjolle. Kuluttajille vero näkyisi terveellisten elintarvikkeiden edullisempana hintana.

Terveysjärjestöt ja muut asiantuntijat ovat esittäneet terveysperusteisen veron käyttöönottoa jo pitkään. Ennen eduskuntavaaleja keväällä 2023 lähes kaikki puolueet tukivat terveysveroa, mutta hallitusohjelmaan ei yllättäen kirjattu edes veromallin selvittämistä.

Ei vaikka valtiovarainvaliokunnan 17.2.2023 hyväksymästä mietinnöstä löytyy lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset”.

Kansankin tuki löytyy. SOSTEn, Yksi elämä -verkoston ja Terve Paino ry:n teettämän kyselytutkimuksen perusteella (Taloustutkimus, julkaistu tammikuussa 2021) yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.

Kansanterveyden kriisi on vakava

Nyt vero on noussut uudelleen keskusteluun ennen kehysriihtä, koska valtio tarvitsee lisää tuloja ja kansanterveytemme tunnusluvut ovat hälyttävät. Työikäisistä suomalaisista vähintään joka toisella on kohonnut verenpaine, kolesteroli, ylipainoa tai nämä kaikki. Yli 70 prosenttia suomalaisista miehistä ja yli 60 prosenttia naisista on vähintään ylipainoisia, aikuisista yli miljoona on lihavia. Yleisintä lihavuus on työikäisillä. Lapsista ja nuorista ylipainoisia on jo neljännes.

Ravitsemus on keskeisin väestön terveyteen vaikuttava tekijä. Lihavuus lisää riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin. Terveellisemmillä ruokavalinnoilla voidaan lisätä ihmisten terveitä elinvuosia. Ruokavalinnoillamme pystymme pienentämään muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, aivoverenkiertohäiriöiden, syöpätautien, joidenkin hengityssairauksien ja muistisairauksien riskiä.

Samalla saisimme hillittyä kasvavien sote-kulujen ja työkyvyn haasteiden taloudellista taakkaa. Kansalaisella on tietysti päävastuu omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mutta yhteiskunnan rakenteiden on tuettava ja ohjattava kohti terveyttä tukevia valintoja.

Terveysperusteinen verotus vahvistaisi hallitusohjelmaan kirjattujen terveyteen, toimintakykyyn ja liikkumiseen liittyvien ohjelmien tavoitteiden saavuttamista.

Kansainväliset esimerkit osoittavat veron toimivan

Elintarviketeollisuus on vastustanut terveysperusteista verotusta ja todennut, että mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole syypää lihavuuteen tai muihin ruokavaliosta ja liikkumattomuudesta johtuviin terveyshaittoihin. Juuri siksi, että ihmisen terveys on monimutkainen kokonaisuus, tarvitsemme monialaisia keinoja terveyden parantamiseksi. Laaja-alainen terveysvero huomioisi keskeisimmät terveyshaasteemme eli liiallisen suolan, sokerin ja kovan rasvan saannin eikä kohdistuisi vain yhteen ainesosaan tai tuoteryhmään.

Onnistuneesta elintarvikkeiden terveysperusteisesta verosta on olemassa kansainvälisiä esimerkkejä. Esimerkiksi Unkarissa vuodesta 2011 saakka käytössä olleen terveysveron vaikutuksina terveysperusteisesti verotettavien tuotteiden kulutus laski lähes samassa suhteessa niiden hinnannousun kanssa. Samoin 40 prosenttia valmistajista muutti reseptejään veroedun kannustamana, esimerkiksi vähensi sokerin määrää tuotteissaan.

Terveysverotuksen toimeenpano ei ole mahdotonta. Veron yksityiskohdat tulisi suunnitella vero- ja ravitsemusasiantuntijoiden kanssa, mutta yksinkertaistettuna verovelvollisuus ja veron määrä riippuisi tuotteen suolan, sokerin ja kuidun määrästä sekä rasvan laadusta. Nämä ovat keskeisimpiä suomalaisten terveyden tekijöitä. Verotus voisi perustua Sydänmerkki-kriteeristöön.

Nyt pitää siirtyä sanoista tekoihin. Siitä hyötyvät niin terveys kuin talouskin.

Markku Hyttinen, toiminnanjohtaja, Hengitysliitto
Marjaana Lahti-Koski, pääsihteeri, Sydänliitto
Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto
Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt
Tuula Vasankari, pääsihteeri, professori, Filha
Juha Viertola, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto