Lausunto: Valtioneuvoston asetuksesta seulonnoista

Sosiaali- ja terveysministeriö

Viitteet: VN/10963/2021 ja STM055:00/2021

Lausunto: Valtioneuvoston asetus seulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta

Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpärekisteri ovat tutustuneet luonnokseen valtioneuvoston asetuksesta seulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muutoksesta ja toteavat siitä seuraavaa:

Paksu- ja peräsuolisyöpään eli suolistosyöpään sairastuu vuosittain lähes 4000 ihmistä. Vuosittain suolistosyöpään kuolee noin 1400 ihmistä. Paksu- ja peräsuolisyövät ovat Suomen toiseksi yleisimpiä syöpiä sekä miehillä että naisilla.

Hoitokustannuksiltaan suolistosyöpä on yksi kalleimmista syöpähoidoista. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat noin 20 prosenttia matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän. Seulontaohjelmalla on mahdollista ehkäistä syöpiä, vähentää kuolemia sekä säästää terveydenhuollon kustannuksia. Euroopan unioni on suositellut suolistosyövän seulonnan käynnistämistä jäsenmaissaan vuodesta 2003 saakka. Suolistosyöpää seulotaan Euroopassa laajalti, muun muassa Tanskassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Britanniassa. Euroopan komissio on tuoreessa 3. helmikuuta 2021 julkaistussa syöväntorjuntasuunnitelmassaan linjannut, että unionin väestölle tulee tarjota vuoteen 2025 mennessä pääsy suolistosyövän seulontaan.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seulonnoista. Voimassa oleva valtioneuvoston asetus seulonnoista on annettu vuonna 2011 (339/2011). Tässä asetuksessa tarkennetaan syöpäseulontojen säännöksiä siten, että rintasyöpäseulontaa tulee järjestää 50–69-vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisilla 20–26 kuukauden välein ja kohdun kaulaosan syövän seulontaa 30–60-vuotiaille naisille viiden vuoden välein.

Ehdotettu asetuksen muutos koskee 2 §:ä siten, että kohdun kaulaosan syövän seulonta laajennettaisiin koskemaan viiden vuoden välein 30–65-vuotiaiden naisten ikäryhmää. Lisäksi seulontaohjelmaan sisällytettäisiin uutena seulontana miesten ja naisten suolistosyövän seulonta kahden vuoden välein ikäryhmissä 56–74 vuotta.

Kohdun kaulaosan syövän seulonnan laajentamiselle on hyvät tieteelliset perusteet ja useat kunnat toteuttavatkin jo 65-vuotiaiden naisten seulontaa. Laajennus on kannatettava, koska suomalaisten naisten odotettu elinaika on noussut ja 65-vuotiaalla naisella on vielä jopa kymmeniä elinvuosia jäljellä. Lisäksi kohdunkaulasyöpien tapausmäärä ja väestöön suhteutettu ilmaantuvuus nousee uudestaan vanhuudessa, kun viimeisestä seulonnasta on kulunut aikaa (https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/).

Suolistosyövän seulontaohjelman sisällyttämistä asetukseen puolustavat useat vahvat perustelut. Tieteellinen näyttö seulonnan kuolleisuutta alentavasta vaikutuksesta on pystytty todentamaan jo 1990-luvun lopulla. Seulontaohjelman myötä on myös mahdollista löytää suolistosyövän esiasteita ja siten ehkäistä syövän syntymistä esiasteiden hoidon avulla. Lisäksi seulonta löytää suoliston syöpiä varhaisvaiheessa eli ennen selkeiden oireiden ilmaantumista.

Suolistosyövän seulonnan käytännöistä on Suomessakin jo pitkä kokemus. Vuonna 2004 alkoi ensimmäinen käynnistysvaihe, joka kattoi laajimmillaan lähes puolet Suomen kunnista. Ohjelmassa seulonta toteutettiin puolelle kohdeväestöä ja toinen puoli väestöä toimi verrokkeina. Seulonnan vaikutuksista on julkaistu tieteelliset vertaisarvioidut artikkelit. Saatujen tietojen pohjalta voidaan todeta, että seulonta toimi Suomen terveydenhuollossa hyvin, väestö hyväksyi testin ja seulonnan vaatimat jatkotutkimukset voitiin järjestää kohtuullisessa ajassa.

Seurannan aikana seulonta vähensi miehillä suolistosyövästä aiheutuvaa kuolleisuutta noin 12 prosenttia neljän ja puolen vuoden seurannan perusteella mutta naisilla ei todettu vastaavaa vaikutusta (Pitkäniemi et al. 2015). Seuranta-aika oli kuitenkin lyhyt. Seurantatutkimuksessa havaittiin, että myös vertailuryhmä (joka ei saanut seulontakutsua) hyötyi siitä, että suolistosyövän diagnostinen prosessi eli potilaan polku saatettiin seulontaohjelman myötä sujuvaksi (Miettinen et al. 2018). Nämä tekijät yhdessä huomioituna voitiin päätellä, että seulonnan kuolleisuushyöty oli kiistaton, mutta hyötyarvoltaan suurempi miehillä kuin naisilla.

Vuoden 2019 alusta suolistosyövän seulonta käynnistettiin pilottikunnissa uusitun testin avulla. Alustavat tulokset seulontapilotista ovat lupaavia. Osallistuvuus on entisestään parantunut ollen nyt 80 prosenttia ja seulonta löytää hyvin suolistosyövän esiasteita ja varhaisvaiheita (Sarkeala et al. 2021). Varhaisvaiheiden hoito on kevyempää ja myös kunnille halvempaa kuin levinneen taudin hoito.

Kokemukset Suomen aiemmasta suolistosyövän seulontaohjelmasta ja nykyisestä pilottitutkimuksesta tukevat arviota, että ulosteen piilevä veri (seulontatulos positiivinen) on hyvä osoitin paksu- peräsuolen tähystyksen tarpeellisuudesta seulottavassa ikäryhmässä. Tähystyksissä todetaan paljon enemmän hoidettavia tiloja kuin useissa nykyisin yleisissä seurantatähystyksissä. Näin suolistosyövän ennaltaehkäisyn kannalta aiemmin tutkimusten ulkopuolelle jääneet henkilöt pääsevät joustavasti tähystyksiin, eikä niiden määrä kuitenkaan kasva hallitsemattomasti.
Suoliston tähystystutkimukset ovatkin tärkein jatkotutkimus seulonnassa todettujen piilevien suolistovuotojen selvityksessä. Tähystysresurssien riittävyydestä on esitetty huolta. Kuitenkin Suomessa tehdään jopa 100 000–200 000 maha-suolikanavan tähystystutkimusta vuodessa. Asiantuntijoiden näkemysten mukaan osa tähystystutkimuksista voidaan karsia. Esimerkiksi toistuvia samoille henkilöille tehtäviä kontrolleja voidaan harventaa, ja siten vapauttaa voimavaroja seulontapositiivisten tutkimiselle. Maha-suolikanavan tähystysten ohjaukseen tarvitaan kansallista ja yhtenevää suositusta. Esimerkiksi gastroskopioiden tarpeellisuus ja toistuvuus tulee uudelleenarvioida.

Ehdotettu suolistosyövän seulontaohjelma lisää tähystyskapasiteetin tarvetta korkeintaan muutamia prosentteja ensimmäisten vuosien aikana antaen kunnille aikaa resurssien määrän tarkistamiselle ja oikealle kohdentamiselle. Seulontatesti ohjaa tähystyksiin noin 3–5 prosenttia osallistuneista eli koko kohdeväestöstä noin 2,5–4 prosenttia (olettaen 80 prosentin osallistuvuus). Vuosittainen tähystyskapasiteetti ei ylity hallitsemattomasti, koska ohjelma on laadittu siten, että seulonta käynnistyy vähitellen laajentuen: ensimmäisenä vuonna viidessä ikäryhmässä. Asetusluonnoksessa on esitetty ohjelman laajenemissuunnitelma siten, että se turvaa tähystystoiminnan riittävyyden ohella myös seulonnan vaikuttavuuden arvioinnin.

Suolistosyövän seulonnan käynnistäminen valtakunnallisesti tukee kansalaisten tasavertaisten palvelujen varmistamista ja vahvistaa terveydenhuollon painopisteen siirtoa raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin, joka on Suomessa laajasti tunnustettu sosiaali- ja terveyspoliittinen tavoite.

Suolistosyövän seulontaohjelman sisällyttäminen asetuksella määriteltyyn kansalliseen seulontaohjelmaan on lääketieteellisesti ja kustannusvaikuttavuudeltaan erittäin kannatettava esitys. Seulonnan vaiheittainen käynnistys varmistaa palvelujärjestelmän kyvyn toteuttaa seulonnat asianmukaisesti.

Helsinki 12.5.2021

Sakari Karjalainen, Pääsihteeri, Suomen Syöpäyhdistys ry
Nea Malila, Johtaja, Suomen Syöpärekisteri