Toivoa antava syöpätutkimus ja -työ kaipaavat pitkäjänteistä visiota
Parhaillaan käynnissä oleva kansallisen syöpästrategian laatiminen on koonnut yhteen ainutlaatuisella tavalla yli 200 asiantuntijaa syövän ehkäisyn, tutkimuksen ja hoidon eri sektoreilta.
Kansallisen syöpästrategian luonnoksessa tutkimuksen merkitys korostuu monista eri näkökulmista.
Uusien diagnostisten menetelmien yhdenvertaista käyttöönottoa halutaan parantaa, kliinisten lääketutkimusten määrää lisätä ja kansainvälisen rekisteritutkimusmenetelmien kehittämiselle luoda puitteet. Toisaalta lisää tietoa ja tutkimusta tarvitaan myös hoitoon hakeutumisen esteistä ja viiveistä, elintapojen ja elinolosuhteiden syöpäriskeistä ja eri väestöryhmien seulontoihin hakeutumisen ja hoitopolun kynnyksistä.
Valtaosa uusista syöpätapauksista tulee yli 75-vuotiaille, mikä aiheuttaa jatkossa erittäin suuria haasteita sekä syövän parantavalle että oireenmukaiselle hoidolle. Ilmiö alleviivaa myös tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle syöpätutkimuksen ja palliatiivisen hoidon tutkimuksen välillä.
Tutkimus antaa syöpään sairastuneille toivoa, mutta tutkimus ei toteudu ilman asianmukaisia resursseja: työaikaa, tutkimusvapaata, tutkijoiden ja tutkimushoitajien pysyviä toimia ja pitkäjänteistä tutkimusrahoitusta.
Pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös syöpään sairastuneiden laadukkaan hoidon turvaamiseen. Esimerkiksi syövän hoitosuositustyöllä ei tällä hetkellä ole kansallista koordinaatiota. Hoitoketjuja on laadittu vaihtelevasti eri alueilla, mutta niiden toteutus, hallinta ja seuranta vaihtelee ja on puutteellista. Hoitava taho ei aina osaa ohjata syöpään sairastuneita kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelujen ja tuen, kuten alueyhdistysten ja valtakunnallisten potilasyhdistysten vertaistuen, ammatillisen psykososiaalisen tuen ja tukihenkilötoiminnan piiriin.
Kansallinen syöpästrategia tarjoaa valmistuttuaan kokonaiskuvan ja lukuisia huolella harkittuja ja vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin hyvinvointialueilla kuin kansallisella tasolla. Myös Syöpäjärjestöt valmistelee parhaillaan omaa uutta strategiaa, joka valmistuu ensi kevään aikana.
Haastavassa taloudellisessa tilanteessa kansallisen kokonaiskuvan tarve korostuu. Kun samoilla resursseilla pitää tuottaa enemmän, on syytä kuulla asiantuntijoiden arviota tarvittavista toimista. Suomen Syöpäyhdistyksen liittokokous haastaakin kaikki päättäjät vuoropuheluun syöpäjärjestöjen kanssa syövänhoidon ja -tutkimuksen tulevaisuudesta ennen tulevia aluevaaleja ja osana valtioneuvoston kehyspäätöksen valmistelua.
Kansallisen syöpästrategian väliraportti luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle tällä viikolla.
