Hakeutuu palveluihin ja käy tutkimuksissa

• Kiireettömissä tapauksissa yleislääkärille tulisi päästä kolmessa arkipäivässä.

• Jokaisessa perusterveydenhuollon yksikössä tulisi olla vähintään yksi syöpään erikoistunut hoitaja.
• Syöpäepäilyn tunnistamiseksi ja jatkohoitoon ohjaamisen tukemiseksi olisi hyvä laatia ja hyödyntää erilaisia oireseuranta- ja kysymyspattereita.

• Olisi hyvä laatia tietopaketteja eri tutkimuksista ja siitä, mitä niissä tehdään.
• Ihminen tulisi ohjata Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelujen ja vertaistuen piiriin saadakseen lisätietoja, tukea ja ohjausta sekä mahdollisuuden käsitellä huoliaan ja muita tunteitaan.

• Ihmisen kanssa olisi hyvä käydä läpi hänen terveydentilansa, senhetkiset oireensa, pitkäaikaissairautensa, kokonaiselämäntilanteensa, elinympäristönsä sekä voimavaransa ja kirjata tiedot näistä potilaskertomukseen ja erikoissairaanhoidon lähetteeseen.

1. Perusterveydenhuollon riittävä resursointi

Tavoite: Hoitoon ja tutkimuksiin pääsee helposti ja yhdenvertaisesti koko maassa.

• Perusterveydenhuollon resurssit tulisi varmistaa. Kiireettömissä tapauksissa yleislääkärille tulisi päästä koko maassa kolmessa arkipäivässä.
• Suomeen tulisi laatia sitovat aikarajat ohjaamaan sitä, missä ajassa syöpäepäilystä on päästävä jatkotutkimuksiin ja hoitoihin.
• On tarpeen varmistaa, että yhteydenotto perusterveydenhuoltoon on vaivaton.
• Rekrytoinneissa tulisi varmistaa se, että kaksikielisillä alueilla on riittävästi sekä suomen- että ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. Ihmisen oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään tulisi varmistaa sekä henkilöstön kielitaidolla että riittävillä tulkkipalveluilla.

2. Terveydenhuollon syöpäosaaminen

Tavoite: Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on riittävää osaamista syövästä ja kyky tunnistaa syöpäepäily.

• Jokaisessa perusterveydenhuollon yksikössä tulisi olla vähintään yksi syöpään erikoistunut hoitaja.
• Henkilöstön syöpään, sen oireisiin ja periytyvyyteen liittyvää osaamista tulisi tarvittaessa päivittää, jotta he osaavat tunnistaa mahdollisen syövän. Samoin tulisi varmistaa henkilöstön vuorovaikutusosaaminen.

1. Syöpäepäilyn tunnistaminen

Tavoite: Terveydenhuollossa on matalan kynnyksen mahdollisuuksia keskustella oireista ja saada lisätietoa. Mahdollinen syöpä tunnistetaan ajoissa ja ihminen ohjataan oikea-aikaisesti jatkotutkimuksiin.

• Olisi hyvä tarjota maksutonta terveysneuvontaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköisesti.
• Hoidontarpeen arvioinnissa tulisi huomioida syövän mahdollisuus ja kysyä sitä tarkentavia kysymyksiä.
• Syöpäepäilyn tunnistamiseksi ja jatkohoitoon ohjaamisen tukemiseksi olisi hyvä laatia ja hyödyntää erilaisia oireseuranta- ja kysymyspattereita. Patterien laadinnassa voi hyödyntää esimerkiksi Kaikki syövästä -sivustoa.
• Syövän mahdollisuus tulisi osata selvittää myös nuorilla ihmisillä, vaikka syövän todennäköisyys on heillä pienempi, sekä monisairailla iäkkäillä ihmisillä, joiden syöpäoireita voi olla vaikeampi erottaa perussairauksien oireista.
• Kannattaa hyödyntää Syöpäjärjestöjen perinnöllisyysneuvontaa erityisesti nuorten ihmisten kohdalla.

2. Toimiva työnjako kohtaamisen varmistamiseksi

Tavoite: Henkilöstön sisäinen työnjako tukee sitä, että heillä on riittävästi aikaa kohdata vastaanotolle tuleva ihminen rauhassa ja kuunnella häntä kunnioittavasti.

• Olisi hyvä, jos hoitaja voisi tietyissä tilanteissa ja esimerkiksi oireseuranta- ja kysymyspatterien antamien vastausten perusteella ohjata syöpää epäilevä ihminen peruslaboratoriotutkimuksiin ja käydä hänen kanssaan läpi hänen elämän- ja kokonaistilanteensa jo ennen lääkärin vastaanottoa.
• Erityisesti tiettyjen ihmisryhmien, kuten iäkkäiden ihmisten, kohdalla olisi järkevää, mikäli hoitaja voisi valmistaa ihmisen etukäteen lääkärin tutkimusta varten, tehdä hänen kanssaan alkukartoituksen ja esimerkiksi tarvittaessa auttaa häntä riisuuntumisessa. Tämä sekä säästäisi aikaa lääkärin vastaanotolla että tukisi ihmisen kohtaamista ja hänen tarpeidensa kunnioittamista.

1. Lisätietojen tarjoaminen syövästä ja tutkimuksista

Tavoite: Ihminen saa laadukasta ja riittävää tietoa hänellä epäiltävästä syövästä sekä hänelle tehtävistä tutkimuksista.

• Terveydenhuollon omilla internet-sivuilla olisi hyvä ohjata ihmisiä luotettavan terveystiedon äärelle, kuten viranomaisten ja järjestöjen sivustoille sekä Terveyskylään. Sivuilla olisi hyvä kertoa myös järjestöjen tarjoamista neuvontapalveluista, joista omasta terveydestään huolissaan oleva ihminen tai hänen läheisensä voivat saada luotettavaa tietoa.
• Olisi hyvä laatia tietopaketteja syövän mahdollisuutta selvittävistä tutkimuksista ja siitä, mitä niissä tehdään.
• Lähetettäessä ihmistä tutkimuksiin hänen kanssaan olisi hyvä käydä selkeästi läpi tutkimusprosessi: mitä tutkimuksia hänelle tehdään, miten tutkimukset etenevät, mitä tuloksia niistä on saatavissa, milloin hän tapaa lääkärin ja hoitajan, milloin tulokset valmistuvat ja mistä saa lisätietoja.
• Olisi hyvä järjestää yleisiä puhelinaikoja, jolloin terveydenhuoltoon voi soittaa ja kysyä lisätietoja ja neuvoja sekä esimerkiksi keskustella tulossa olevista tutkimuksista.

2. Psykososiaalisen tuen tarjoaminen

Tavoite: Syöpää epäilevä ihminen pääsee keskustelemaan ajatuksistaan, huolistaan ja peloistaan ammattilaisen kanssa.

• Olisi tärkeää, että jokaisella ihmisellä, jolla epäillään syöpää, olisi mahdollisuus keskustella syöpään perehtyneen ammattilaisen kanssa syövästä, oireistaan ja huolistaan sekä saada hänelle sopivaa psykososiaalista tukea.
• Kun syöpäepäily ilmenee, ihmiselle tulisi antaa Syöpäjärjestöjen yhteystiedot ja kannustaa häntä käyttämään neuvontapalvelua ja vertaistukea saadakseen keskustelumahdollisuuden sekä tietoa ja tukea.
• Keskusteluissa ja vuorovaikutuksessa syöpää epäilevän ihmisen kanssa olisi hyvä pyrkiä tukemaan ihmisen voimavaroja, selviytymiskeinoja ja resilienssiä.

TAUSTATIETO: Voimavarat, selviytymiskeinot ja resilienssi vaikuttavat siihen, miten ihminen kestää tulossa olevat syöpähoidot ja pystyy osallistumaan hoitojaan koskevaan päätöksentekon. Varhain aloitettu tuki auttaa ihmistä toipumaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tulevien hoitojen aikana ja niiden jälkeen.

• Syöpää epäilevälle ihmiselle tulisi kertoa sosiaalityöntekijän palveluista, jotta hän voisi saada tukea taloudellisen tilanteensa läpikäyntiin ja mahdollisten etuuksien hakemiseen.
• Ihmiselle olisi hyvä antaa Syöpäjärjestöjen etuusneuvontapalvelun yhteystiedot, jotta hän voi halutessaan keskustella taloudellisesta tilanteestaan sosiaalityöntekijän kanssa.

3. Syöpäepäilyn vaikutus parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen

Tavoite: Terveydenhuolto huomioi syöpäepäilyn vaikutukset ihmisen parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen.

• Henkilöstölle olisi hyvä järjestää koulutuksia ja tarjota tietoa seksuaalisuuteen liittyen. Henkilöstön kynnystä aloittaa keskustelu seksuaalisuudesta olisi hyvä madaltaa myös esimerkiksi laatimalla valmiita seksuaalisuutta käsitteleviä kysymyspohjia.
• Vastaanottokäynneillä tulisi mahdollistaa keskustelu seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista.

TAUSTATIETO: Huolet ja stressi vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja seksuaalisuuteen yksilöllisesti ja ainutkertaisesti, esimerkiksi seksuaalisten halujen vähenemisellä. Myös ihmisen minäkuva voi olla uhattuna, mikä vaikuttaa merkittävästi henkiseen jaksamiseen. Parhaimmillaan seksuaalinen hyvinvointi antaa haastavassa elämäntilanteessa sellaista energiaa ja voimavaroja, mitä on vaikea muualta saada. Tutkimusten mukaan potilaille on tärkeää saada mahdollisuus keskustella seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Vastuu keskustelun aloittamisesta on ammattilaisella. Usein jo lupa puhua seksuaalisuudesta avoimesti sekä asioiden normalisointi auttavat paljon.