Käytetyt tutkimukset
Alla luettelemme temaattisesti jaoteltuina keskeisimpiä tutkimuksia, selvityksiä sekä hoitosuosituksia, joita olemme hyödyntäneet sivuston valmistelussa.
-
Albreht T., Kiasuwa R. and Van den Bulcke M. European Guide on Quality Improvement in Comprehensive Cancer Control. National Institute of Public Health, Slovenia, 2017.
Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Ylinen A. (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2016.
Basch E, Allison MD, Mark GK, Howard IS, Clifford AH, Paul S. Symptom Monitoring With Patient- Reported Outcomes During Routine Cancer Treatment: A Randomized Controlled Trial. J Clin Oncol 2016:34(6);557–565.
Basch E, Deal AM, Dueck AC, Scher HI, Kris MG, Hudis C, Schrag D. Overall Survival Results of a Trial Assessing Patient-Reported Outcomes for Symptom Monitoring During Routine Cancer Treatment. JAMA. 2017:318(2);197-198.
Brennan ME, Gormally JF, Butow P, Boyle FM, Spillane AJ. Survivorship care plans in cancer: a systematic review of care plan outcomes. Br J Cancer 2014;111(10):1899-908.
Cheville AL, Mustian K, Winters-Stone K, ym. Cancer Rehabilitation: An Overview of Current Need, Delivery Models, and Levels of Care. Phys Med Rehabil Clin N Am. 2017;28(1):1-17
Cancer Survivorship Care Plans: A Toolkit for Health Care Professionals. California Department of Public Health, Comprehensive Cancer Control Program, Survivorship Care Plan Advisory Group, & Triage Cancer. (Sacramento, CA, 2015.)
ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. (Stakes, Ohjeita ja luokituksia 2004;4. Jyväskylä: Gummerus, 2004. )
Iivanainen S, Alanko T, Peltola K, ym. ePROs in the follow-up of cancer patients treated with immune checkpoint inhibitors: a retrospective study. Journal of Cancer Research and Clinical Oncology; 2019. (doi.org/10.1007/s00432-018-02835-6)
Klemanski DL, Browning KK, Kue J. Survivorship care plan preferences of cancer survivors and health care providers: a systematic review and quality appraisal of the evidence. J Cancer Surviv. 2016;10(1):71-86.
Nurminen R, Surakka T (toim.). Syöpää sairastavan kuntoutusohjaus tulevaisuudessa. Turun Ammattikorkeakoulun raportteja 2015. (Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2015.)
Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. STM 2017. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41.Helsinki, 2017.)
Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014-2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. (THL 6/2014)
Treanor C, Kyaw T, Donnelly M. An international review and meta-analysis of prehabilitation compared to usual care for cancer patients. J Cancer Surviv 2018;12(1):64-73.
WHO, World Health Organization. How to use the ICF: A practical manual for using the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Exposure draft for comment. (Geneve: WHO, 2013.)
Rehabilitation 2030. A Call for Action. WHO, World Health Organization. (Rehabilitation 2030: A Call for Action.)
-
Aktan-Collan, K.I., Kääriäinen, H. A., Kolttola, E. M., Pylvänäinen, K., Järvinen, H. J., Haukkala, A. H & Mecklin, J-P. 2011. Sharing genetic risk with next generation: mutation-positive parents’ communication with their offspring in Lynch Syndrome. Familial Cancer March 2011.
Aktan-Collan, K., Kääriäinen, H., Järvinen, H., Peltomäki, P., Pylvänäinen, K., Mecklin, J-P. & Haukkala, A. 2013. Psychosocial consequences of predictive genetic testing for Lynch syndrome and associations to surveillance behaviour in a 7-year follow-up study. Familial Cancer (2013).
Samsona, A., DiMillo, J., Thériaulta, A., Lowryc, S., Corsinic, L., Vermac, S. & Tomiak, E. 2014. Living with the BRCA1 and BRCA2 genetic mutation: Learning how to adapt to a virtual chronic illness. Psychology, Health & Medicine, 2014
Antila E. & Vainikainen T. 2010. Tulevaisuuden terveydenhuolto 2022. Sitra, Helsinki.
Kaseva K. 2011. Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Integroitu kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011, Helsinki.
Shay A. & Laffata J-E. 2014. Understanding patient perceptions of shared decision making. Patient education and counseling.
Sainio C., Eriksson E. & Lauri S. 2001. Patient participation in decision making about care—The cancer patient’s point of view. Cancer Nursing
Ervasti H-L., Kallinen M. 2016. Vastasairastuneen syöpäpotilaan psyykkinen tukeminen sairaalahoidon aikana. OAMK, Opinnäytetyö. Oulu.
Young, A. L., Butow, P. N., Vetsch, J., Quinn, V. F., Patenaude, A. F., Tucker, K. M. & Wakefield, C.E. 2017. Family communication, risk perception and cancer knowledge of young adults from BRCA1/2 families: a systematic review. J Genet Counsel (2017).
Aalberg, V. & Idman, I. 2007. Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat. Teoksessa Joensuu, H., Roberts, P.J, Teppo, L., Tenhunen, M. (toim.) Syöpätaudit. 3.painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Savolainen A-M., 2017. Hoitajien näkemyksiä potilaiden osallisuudesta hoitoonsa ja näkemyksiä kartoittavan mittarin luotettavuuden arviointi. Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Hoitotiede. Pro gradu –tutkielma.
Hautamäki – Lamminen, Katja 2012. Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa. Tiedontarpeet ja tiedonsaanti. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy.
Hautamäki – Lamminen, Katja; Lipiäinen, Liudmila; Åstedt – Kurki, Päivi; Lehto, Juhani; Kellokumpu – Lehtinen, Pirkko 2011. Syöpäpotilaat ja seksuaalisuuteen liittyvät tiedontarpeet. Tampereen Yliopisto 2011. Tutkiva Hoitotyö 2011 9(3).
Hautamäki – Lamminen, Katja; Åstedt – Kurki Päivi; Lehto Juhani; Kellokumpu – Lehtinen Pirkko 2010. Syöpään sairastuminen ja seksuaalisuus: mitä potilaat odottavat seksuaaliohjaukselta? Tampereen yliopisto. Hoitotiede 22(4).
-
Sexuality and Cancer, Canadian Cancer Society
Declaration of Sexual Rights, The World Association for Sexual Health (WAS)
Defining Sexual Health, World Health Organization
How to evaluate sexual health in cancer patients: development of the EORTC sexual health questionnaire for cancer patients, US National Library of Medicine. National Institutes of Health. EORTC (Quality of Life Group)
Syöpä ja seksuaalisuus. Kellokumpu-Lehtinen, Väisälä ja Hautamäki. Seksuaalilääketiede. 2003.
-
Atkinson, T.M., Noce, N.S., Hay, J., Rafferty, B.T. and Brady, M.S. 2013. Illness-related distress in women with clinically localized cutaneous melanoma. Annals of Surgical Oncology 20(2):675–679.
Becker, H., Kang, SJ. & Stuifbergen, A. 2012. Predictors of quality of life for long-term cancer survivors with preexisting disabling conditions. Oncology Nursing Forum 39(2), e122-e131.
Becker, H & Kang, SJ. 2012. Health promotion among older cancer survivors with prior disabling conditions. Journal of Gerontological Nursing 38(7), 38–43.
Bergenmar, M., Nilsson, B., Hansson, J. and Brandberg, Y. 2004. Anxiety and depressive symptoms measured by the Hospital Anxiety and Depression Scale as predictors of time to recurrence in localized cutaneous melanoma. Acta Oncologica 43(2):161–168 12.
Boyle, D.A. 2003. Psychological adjustment to the melanoma experience. Seminars in Oncology Nursing 19(1):70–77.
Chen, H-M., Tsai, C-M., Wu, Y-C., Lin, K-C. & Lin, C-C. 2015. Randomised controlled trial on the effectiveness of home-based walking exercise on anxiety, depression and cancer-related symptoms in patients with lung cancer. British Journal of Cancer 112, 438–445.
Choi, K-H., Park, J-H. & Park, S-M. 2011. Cancer patients’ informational needs on health promotion and related factors: a multi-institutional, cross-sectional study in Korea. Support Care Cancer 19, 1495–1504.
Coward, DD. 2006. Supporting health promotion in adults with cancer. Family & Community Health, Supplement 1, 29(1)S, 52S–60S.
Dumrongpanapakorn, P. & Liamputtong, P. 2017. Social support and coping means: the lived experiences of Northeastern Thai women with breast cancer. Health Promotion International 32, 768-777.
Hall, AE., Boyes, AW., Bowman, J., Walsh, RA., James, EL. & Girgis, A. 2011. Young adult cancer survivors’ psychosocial well-being: a cross-sectional study assessing quality of life, unmet needs, and health behaviors. Support Care Cancer 20, 1333–1341.
Hautamäki-Lamminen, K. 2011. Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa. Tiedontarpeet ja tiedonsaanti. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Hawkins, NA, Smith, T., Zhao, L., Rodriguez, J., Berkowitz, Z. & Stein, KD. 2010. Health-related behavior change after cancer: results of the American Cancer Society’s studies of cancer survivors (SCS). Journal of Cancer Survival 4, 20–32.
Holterhues, C., Cornish, D., vandePoll-Franse, L.V., Krekels, G., Koedijk, F., Kuijpers, D., Coebergh, J.W. and Nijsten, T. 2011. Impact of melanoma on patients’ lives among 562 survivors: a Dutch population-based study. Archives of Dermatology 147(2):177–185.
Kansanterveyslaki 1972/66.
Kasparian, N.A., McLoone, J.K. and Butow, P.N. 2009. Psychological responses and coping strategies among patients with malignant melanoma: a systematic review of the literature. Archives of Dermatology 145(12): 1415–1427.
Kelly, B., Raphael, B., Smithers, M., Swanson, C., Reid, C., McLeod, R., Thomson, D. and Walpole, E. 1995. Psychological responses to malignant melanoma. An investigation of traumatic stress reactions to life-threatening illness. General Hospital Psychiatry 17(2):126– 134.
Kuntalaki 2015/410.
Lin, C-C. 2016. Health promotion for cancer patients: opportunities and challenges in cancer nursing. Cancer Nursing 39(5), 339-340.
Meraviglia, MG. & Stuifbergen, A. 2011. Health-Promoting Behaviors of Low-Income Cancer Survivors. Clinical Nurse Specialist May/June, 118-124. DOI:10.1097/NUR.0b013e3182157786.
Murnane, A., Gough, K., Thompson, K., Holland, L. and Conyers, R. 2014. Adolescents and young adult cancer survivors: exercise habits, quality of life and physical activity preferences. Support Care Cancer 23, 501–510.
Palesh, O., Aldridge-Gerry, A., Bugos, K., Pickham, D., Chen, J. J., Greco, R. and Swetter, S. M. 2014. Health behaviors and needs of melanoma survivors. Support Care Cancer, 22, 2973–2980.
Pekmezi, D.W. and Demark-Wahnefried, W. 2011. Updated evidence in support of diet and exercise interventions in cancer survivors. Acta Oncologica 50, 167–178.
Rabin, C. & Politi, M. 2010. Need for health behavior interventions for young adult cancer survivors. American Journal of Health Behaviour 34, 70–76.
Rychetnik, L., McCaffery, K., Morton, R. and Irwig, L. 2013. Psychosocial aspects of post-treatment follow-up for stage I/II melanoma: a systematic review of the literature. Psycho oncology 22(4), 721–736.
STM. 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 19, Helsinki.
Terveydenhuoltolaki 2010/1326.
Valtioneuvoston kanslia. 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma.
WHO. 1986. Ottawa Charter for Health Promotion. Canada.
Dimeo, F., Stieglitz, R. & Novelli-Fischer, U. 1999. Effects of physical activity on the fatigue and psychological status of cancer patients during chemotherapy. Cancer 85, 2273–2277.
Galvao, D. & Newton, R. 2005. Review of exercise intervention studies in cancer patients. Journal of Clinical Oncology 23, 899–909.
Jacobsen, P., Donovan, K. & Vadaparampil, S. 2007. Systematic review and meta-analysis of psychological and activity-based interventions for cancer-related fatigue. Journal of Health Psychology 26, 660–667.
Hayes, S., Spence, R. & Galvao, D. 2009. Australian association for exercise and sport science potion stand: optimising cancer outcomes through exercise. Journal of Science and Medicine in Sport 12, 428–434.
A summary of the Third Expert Report – World Cancer Research Fund
Lääketieteellinen aikakauskirja 21/2017, Teema: Syövän ehkäisy
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito, Käypä hoito suositus.
Liikunnan hyödyt ja liikuntasuositukset syöpää sairastaville ja syövän sairastaneille.
Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito suositus.